EU-rahoitus tukee alueen hyvinvointia ja synnyttää uutta

Euroopan unionin aluepolitiikka ja EU-rahoitus on monimutkainen ja monimuotoinen kokonaisuus. Suuret linjat ovat kuitenkin selkeitä. EU on sitoutunut luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja ja osallistavaa yhteiskuntaa. Eurooppa 2020 -strategian ydintavoitteita ovat älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun luominen Eurooppaan.

Tällä hetkellä EU:n hyötyjä punnitaan ja ilma on sakeana kysymyksistä unionin tulevaisuudesta. Jo pelkästään EU:n rakennerahastohankkeissa pyörii satoja miljoonia euroja ohjelmakauden aikana. Rahat tulevat yhteisestä pussista. Veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin julkisia varoja käytetään ja mitä hankkeilla saadaan aikaan. Kansalaisia kiinnostaa tuottaako kehittämishankkeisiin sidotut eurot selkeästi mitattavia hyötyjä.

Mitä käytännössä tarkoittaa kun Suomessa toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa? Päämääriä ja tavoitteita edistetään muun muassa EU:n rakennerahasto-ohjelman rahoituksella. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä.

Suomen rakennerahasto-ohjelman nimi on ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”. Siinä määritellään millaista toimintaa Suomessa rahoitetaan, millaisille kohderyhmille ja ketkä tukea voivat saada. Ohjelmaa toteutetaan useampivuotisten kehittämishankkeiden muodossa.

Rakennerahastotoiminta käynnistyi Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995. Uutuudenviehätys hanketoiminnasta on sittemmin hävinnyt, myös Länsi-Suomen saama rakennerahastorahoitus on vähentynyt merkittävästi. Hankkeiden vaikuttavuus on noussut keskeiseksi hanketyötä ohjaavaksi tekijäksi. Vaikuttavuuden lisäämiseksi hankkeet toteutetaan usein monen toimijan yhteishankkeina. Yhteistyössä erilliset kehitystoimet saadaan paremmin tukemaan toisiaan, eikä tehdä päällekkäistä työtä. Ensisijaista onkin, että toimijat löytävät toisensa ja sitoutuvat yhteistyöhön. Näin pystytään luomaan pitkäkestoinen kehittämispolku, ei vain yksittäisiä toimenpiteitä.

Hankkeiden toteuttajien ja rahoittajien kannalta on haastavaa saada esille saavutettuja tuloksia, koska ne eivät useinkaan ole suoraan numeroina esitettävissä. Hankkeiden tulosviestinnässä on kehittämisen varaa. Tähän avuksi on Länsi-Suomen alueella rakennerahastohankkeiden viestinnässä otettu käyttöön tuloskortti-sivusto. Se on tarkoitettu hankkeiden tulosten, ratkaisujen, oppien ja hyvien käytäntöjen kuvaamiseksi sekä jakamiseksi. Tuloskortti löytyy osoitteesta www.hanketuloskortti.fi. Sivustolta löytyy tällä hetkellä 136 länsi-suomalaisen kehittämishankkeen tiedot.

23_EU-kirjoitus_blogiRakennerahasto-ohjelma suuntaa resurssien käytön aikaisempaa vahvemmin uuteen ja innovatiiviseen toimintaan. Jo olemassa olevan toiminnan rahoitus ei ole mahdollista. Kehittämistoiminnan pirstaleisuuden välttämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi hanketoimijoilla on oltava halua ja kykyä hyödyntää ja levittää eteenpäin hankkeen aikana syntyneitä tuloksia. Olennaista on lisäarvon tuottaminen ja uudenlaiset ratkaisut. Tarvitsemme enemmän rohkeita tavoitteita ja jämäkämpiä hankkeita.

Mistä löytyvät uudet ideat? Tulevaisuuteen voimme vaikuttaa alueella itse. Hyvä kehittämishanke tukee alueensa ja kohderyhmänsä hyvinvointia. Kehittämiselle on perusteltu tarve, selkeät tavoitteet ja hankkeella konkreettinen toimintasuunnitelma.

Onko sinulla hankeidea, josta voisi kasvaa vaikuttava hanke? Kannustan tutustumaan EU-rahoituksen mahdollisuuksiin ja miettimään miten tukea voisi hyödyntää.

Rakennerahasto-ohjelman avoin ESR-haku Länsi-Suomessa on käynnissä 3.10.2016 asti. Lisätietoa hausta hakuohjeessa.

Samanaikaisesti on käynnissä ESR:n kansainvälisen yhteistyön hankehaku. Lisätietoja haun sisällöstä ESR:n kansainvälisen yhteistyön hakuohjeessa.

Länsi-Suomessa on myös käynnissä syksyyn 2016 kestävä hankeideasparraus. Käy tutustumassa ideoihin ideaseinällä: http://bit.ly/hankeideaseinä

Tietoa rakennerahastoista ja ajankohtaisista hauista sekä ohjeita hakijalle löytyy kootusti sivustolta www.rakennerahastot.fi.

24_leena-tuunanen_blogi
Leena Tuunanen

Kirjoittaja työskentelee rahoitusasiantuntijana ELY-keskuksessa.

Täällä ihminen – kuuleeko kukaan?

Olen erilainen nuori? Istun lauantaiaamuna nauttimassa rauhasta, kuumasta kahvista ja hyvästä ja viiltävästä analyysista @talouselama – Esko Rantanen. En käytä suosikkisanaa jäätävä, koska se mielestäni on pysähdyttävä ja jähmettävä ja staattinen. Viiltävä aiheuttaa mielessä kipua ja voimattomuuden viiltävää tuskaa, ei – ei – ei – tämä ei voi olla näin. Ja kuitenkin tiedän sen olevan niin. Jotain on tehtävä.

Suomalaista elinkeinoelämää, yrityksiä, johtajia, myyjiä, asiakasrajapinnassa toimivia henkilöitä lyödään kuin vierasta sikaa (jos joku vielä muistaa ja ymmärtää tämän agraariyhteiskuntaan liittyvän sanonnan). Ei saa edes suomalainen ostettua suomalaista tuotetta, ei vaikka kuinka haluaisi. Ei myydä, kun on niin vaikeaa. Ja ah, meille kaikille insinööreille niin tuttu slogan: meidän tuotteet ovat niin hyviä, että niitä jonotetaan oven ulkopuolella; ei tarvita turhaa myyntiä ja markkinointia. Johtamista ei osata eikä arvosteta riittävästi, että opeteltaisiin. Itseluottamusta ei löydy ja asiakasta ei ymmärretä tässä ihmisvihaajien maassa.

Siinä se oli kiteytettynä. Hyvässä paketissa kaikki oleellinen tämän päivän Suomesta. Mutta eihän se ole suomalainen eikä mikään, mikä ei tuosta sisuunnu. Se kai oli hieman tarkoituskin. Vaikka tuo kaikki olisikin totta, niin onneksi meiltä löytyy myös toinen puoli. Ja itse asiassa tuo toinen puoli on kasvamassa ja valtaamassa alaa. Valtaako riittävän nopeasti, jotta lopullinen ihmisvihaajakohtalo väistettäisiin, sen aika näyttää.

Ja mitä täällä toisella puolella sitten on? Meillä on yrityksiä, organisaatioita, johtajia, myyjiä – siis ihmisiä – jotka eivät pelkää toista ihmistä. Jopa uskaltavat jutella – mukavia ja tarvittaessa ihan asiaakin – toisten ihmisten kanssa. Ihmisiä, jotka haluavat kuunnella toista ihmistä, oppia toiselta ihmiseltä ja auttaa, palvella toista ihmistä. Luoda siis toiselle sitä kuuluisaa lisäarvoa. Ymmärtää toista ja luoda toiselle mukava, mieleenpainuva hetki. Asiakasymmärrys ja asiakaskokemus. Mieletön sanapari ja mikä mieletön, ihana mahdollisuuksien maailma. Eikä läheskään aina mitään rakettitiedettä – enemmänkin oivaltamista ja toisen huomioon ottamista. Ja hei, sieltä niitä löytyy – liiketoimintamahdollisuuksia, tuottavuuden nostoa, parempaa myyntiä, WOW- ja WOM-ilmiöitä. Elämää!

Ai miten niin erilainen ja nuori? Ehkä se on erilaisuutta – ehkä ei – että lauantaiaamun rauhaisan hetken käyttää suomalaisen yrityselämän analysointiin ja miettii, miten omassa organisaatiossa voisi asioita tehdä eri tavalla. Miten asiakas ja yritys oikeasti saisi selkeämpää, virtaviivaisempaa ja parempaa palvelua julkiselta rahoittajalta. Ja nuoriko? No, oikeasti en ole vuosikertojen ja jenkkakahvojen mukaan. Mutta siinä mielessä kyllä, että tajunnan räjäyttävä viiltävä kirjoitus saa omat aivosolut liikkeelle, pohtimaan ja haastamaan. Ei oteta kaikkia valmiina, eikä etenkään niellä purematta. Sitä asiakasta tietenkään lukuun ottamatta.

 

09_Alasmaa-Anna-Pirkanmaan-ELY-keskus

 

Anna Alasmaa

Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana
Kasvu ja innovaatiot -yksikössä Pirkanmaan ELY-keskuksessa.

Tubessa(ko) tulevaisuus?

Olitko mukana luomassa tunnelmaa? Olitko osa tämän vuoden suurinta tapahtumaa? Olitko kokemassa paluuta tulevaisuuteen? Ai niin missä? E-ei, en tarkoita Pekingin MM-kisoja, en Savonlinnan oopperajuhlia, en hallitusneuvotteluita. Puhun Tubecon15-järistyksestä.

Tiedäthän, mitä tarkoitan. Ai et vai? Oletko varmasti tässä päivässä – tulevaisuudesta puhumattakaan? Onko yrityksesi mukana luomassa ja tuomassa uusia malleja asiakaskohtaamisiin, viestintään, brändinrakentamiseen, digitaalisuuden hyödyntämiseen – tulevaisuuteen?

Ei koske minua, ei koske minun yritystä, organisaatiota, liiketoimintaa. Me teemme ja tuotamme leipää ja tuo on sitä sirkushuvia. Me olemme vakavasti otettava organisaatio, meillä on perinteet ja toimintamallit ja hyvät asiakassuhteet. Me osaamme viestinnän ja tiedämme missä maailma menee nyt ja tulevaisuudessa. Jokaisella sukupolvella on omat humppansa – jahka kasvavat ja aikuistuvat, niin kyllä ne sitten oppivat tämän liike-elämän ja työelämän oikeat pelisäännöt.

21_anna-alasmaa_blogiEntä jos se ei menekään näin? Tämän päivän tubettajat ja näiden seuraajat ovat tämän päivän suunnannäyttäjiä – ovat siis oikeasti sitä jo nyt. Heitä ei (ehkä) kiinnosta vanhat liike-elämän ja työelämän pelisäännöt. Oikeastaan he eivät edes tarvitse niitä, koska he luovat uusia. Toimintamalli perustuu luovuuteen, hulluuteen, mokailujen sallimiseen, itsensä toteuttamiseen ja uskoon omaan asiaansa ja itseensä. Ei muuten hassumpia peruskiviä meille KMK (kiva, mutta kivikautinen) -heimoon kuuluvillekaan.

Tubecon15 oli hyvin järjestetty, mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. Kuten huomaatte, olen ihan liekeissä tämän asian suhteen – vielä pari kuukautta tapahtuman jälkeenkin! Aikuisparkki ensin nauratti, kunnes jossain vaiheessa tuli mielleyhtymä seniorista doro-puhelimineen. Meidän sukupolvea ei kukaan komppaa. Seniorit valittavat että me emme kuuntele heitä ja juniorit sanovat, että me emme ymmärrä heitä tahi maailmaa.

Ja kun kukaan muu ei ymmärrä, niin meidän pitää toimia. Otetaan se seniori ja juniori mukaan keskusteluun tasavertaisena kumppanina sillä ajatuksella, että heiltä voi oikeasti oppia jotakin. Nuori tubettaja on sekä mieletön energiakenttä että esikuva, myös vielä nuoremmille seuraajillensa. Mikä itsevarmuus, esiintymistaito, brändi, media ja fanituskulttuuri henkilöityy näihin tube-staroihin. Ei ole Suomessakaan tulevaisuudessa enää puutetta myynti- ja markkinointiosaamisesta, kun ihmisten huomion kiinnittäminen ja kohtaaminen streamina tai livenä on jokapäiväinen juttu!

Ja sillä välin, kun minä yritän etsiä sitä sisäistä tubettajaani, vloggaajaa ja somettajaa tyydyn kirjoittelemaan tajunnanvirtaa blogeihin ja kuvittelen olevani aallonharjalla, osa ilmiötä – edes pienen ohikiitävän hetken.


09_Alasmaa-Anna-Pirkanmaan-ELY-keskus

 

Kirjoittaja Anna Alasmaa työskentelee johtavana asiantuntijana Kasvu ja innovaatiot -yksikössä Pirkanmaan ELY-keskuksessa.

Ollaan ihmisiksi?

Myönteinen aluekehitys on aina monien onnistuneiden asioiden summa. Se voi myös ottaa takapakkia, jolloin tärkeinä pitämämme asiat osoittavat haurautensa. Työttömyys kasvaa, elinympäristö saastuu, yritysten kilpailukyky heikkenee.

Hyvä toimintaympäristö on rehevä sekoitus vapaata keskustelua, monipuolista elinkeino- ja työpaikkarakennetta, toimivia palveluita ja elinympäristöä sekä liikennettä, koulutusta ja tutkimusta, harrastusmahdollisuuksia… Verovaroin rahoitetaan aluekehityksen perusinfraa, valtaosa toiminnasta syntyy yhtäältä yritystoiminnan tuloksena ja toisaalta vapaan kansalaistoiminnan, ns. kolmannen sektorin, kautta.

Samaten kuin aluetaloustieteessä tunnettu huonon kehityksen noidankehä (vicious circle), myös hyvä kehitys on itseään ruokkivaa. Myönteistä kehitystä eivät kuitenkaan tue tässä ajassa viihtyvät yhteistyökyvyttömyys, vastakkainasettelu ja osaoptimointi. Katsotaan vaikkapa kuumia tunteita nostattanutta liikennettä, jossa virheiden hinta on kova. Se on kaikkien kulkumuotojen muodostama kokonaisuus, jossa yksi ei voi olla yli muiden. Luovuuden edellytyksenä usein pidetty sananvapaus puolestaan ei ole itsestään selvää ja sille löytyy vahvoja haastajia sekä yhteiskunnallisesta kehityksestä että teknologiasta. Tai että yritysten kilpailukyvyn ydintä on osaava henkilöstö, jonka hyvinvoinnin ja työllistymisen tärkeä tekijä yrityksen menestys taas on. Luonnonympäristön arvostaminen ja menestyvä yritystoiminta eivät ole toisiaan ulossulkevia. Ja niin edelleen. Yhteiskuntasopimista tarvitaan koko ajan ja kaikilla elämänalueilla.

20_kristiina-karppi_blogi Myöskään yhteiskunnallinen vakaus, aluekehityksen ehkä tärkein innovaatioalusta, ei ole selviö. Maahanmuuton asiantuntijat puhuvat nyt sekä pakolaisia että vastaanottavia paikallisyhteisöjä koskevan siedätyshoidon tarpeesta. Voimme sinisilmäisesti toivoa aivan toisenlaisista olosuhteista saapuvien sulavaa sopeutumista meikäläiseen elämänmenoon tai vaihtoehtoisesti auttaa heitä ymmärtämään sääntöjämme, etsimään itselleen hyvää ruokkivan roolin paikallisyhteisössä, työllistymään tai luomaan yrittäjinä työtä ja samalla vähentää eri ryhmien vastakkainasettelua.

Uudet ideat, lähestymistavat ja verkostot ovat aluekehityksen sapuskaa. Maahanmuuttajat ovat Suomenkin historiassa usein tuoneet tuoreita ideoita ja yritystoimintaa mukanaan, mutta hyvä kehitys vaatii kaikilta kovaa työtä. Jatketaan yhdessä tekemisen välttämättömyys ymmärtäen. Verovaroin, yrityksissä ja vapaaehtoispohjalta. Ja ollaan ihmisiksi.


20_kristiina-karppi

Kirjoittaja Kristiina Karppi työskentelee aluekehityspäällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa.

Kuka tekee suojatien?

Suojatieturvallisuus – tai pikemminkin sen puute – on puhuttanut paljon viime viikkoina. Keskustelun käynnisti tällä kertaa kolme surullistakin surullisempaa uutista, jotka kertoivat siitä pahimmasta mahdollisesta: pieni lapsi menehtyi liikenneonnettomuuden seurauksena. Onnettomuudet järkyttivät meitä kaikkia ja saivat jälleen kerran miettimään, miten ne voitaisiin välttää.

Meille liikenneturvallisuustyötä tekeville suojatiet ovat ikuisuusaihe, jatkuvan pohdinnan paikka. Suojateitä on vuosien varrella syntynyt maahamme aina tarvittaessa – jonkun mielestä kuin sieniä sateella. Valtaosa niistä on tarpeellisia, hyvin suunniteltuja ja toteutettuja ja vieläpä oikeissa – siis turvallisissa – paikoissa. Ja sitten on niitä toisenlaisia suojateitä. Suojateitä, jotka johtavat ojasta ojaan. Suojateitä, joista vinkkiä antavat vain maalaukset tiessä ja suojatieliikennemerkki jossain kaukana pyörätien takana. Suojateitä väylillä, joilla nopeusrajoitus on 60 km/h, mutta joilla autoilijoilla ei ole pienintäkään aikomusta hidastaa vauhtiaan, saati sitten antaa kävelijöille tilaa mennä ensin.

19_suvivainio_blogiMaassamme on syvään juurtunut käsitys siitä, että suojatie on kävelijälle ja pyöräilijälle turvallinen paikka tien ylittämiseen. Kohta, joka antaa turvaa kävelijälle. SUOJAtie. Liikenneturvallisuutta parantava toimenpide, joita tarvitaan lisää. − Mutta eihän pelkkä valkoinen maali tiessä mitään suojaa anna! huutaa tuskastunut liikennesuunnittelija.

Vuonna 2013 julkaistussa Jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluohjeessa annetaan tiukat kriteerit siihen, millaisiin kohtiin uusia suojateitä voidaan rakentaa ja millä tavoin. Lähtökohtana on se, että jalankulkijoiden ja autoilijoiden kohtaamispaikassa autoilijoiden nopeudet ovat varmasti niin pienet, että kohtaaminen on turvallista. Näiden kriteerien perusteella iso joukko nykyisistä suojateistämme jäisi nyt rakentamatta.

Mikä sitten tekee turvallisen suojatien? Tarvitaan nopeutta hidastavia rakenteita, saarekkeita, hidastetöyssyjä ja kavennuksia, monesti liikennevaloja, joilla pakotetaan autoilijat hidastamaan nopeuttaan ja pysähtymään suojatien kohdalla. Rakenteet maksavat usein paljonkin ja rahat ovat tiukalla. Pirkanmaan maanteillä voidaan normaalisti toteuttaa vain muutama uusi tai parannettu suojatiekohde vuodessa, jos sitäkään. Parin vuosittaisen kohteen ansiosta tilanne ei juuri parane, kun pelkästään maanteillämme on satoja suojateitä.

Entäpä jos tilanne olisi toisin? Ei tarvitse mennä kuin Suomenlahden toiselle puolelle huomatakseen, että siellä suojatiet ovat todella suojateitä. Autoilijat antavat suojateillä kävelijöille tilaa – eikä kysymys ole kohteliaisuudesta vaan liikennekulttuurista, juurtuneesta tavasta. Entäpä jos me autoilijat ottaisimme itseämme niskasta kiinni ja päättäisimme, että tänään tarkkailen liikennettä paremmin?  Tänään hidastan vauhtiani jo hyvissä ajoin ennen suojatietä ja näytän, että kunnioitan suojatietä ja sillä liikkuvia kävelijöitä tai pyöräilijöitä. Tänään pysähdyn suojatien eteen ja annan tietä.

Entäpä jos tänään sinä tekisit suojatien? Me tekisimme suojatien?


07_Suvi-Vainio-Pirkanmaan-ELY-keskus_blogi

Kirjoittaja Suvi Vainio on liikenneturvallisuusasiantuntija, joka ei aina tee niin kuin opettaa, vaikka haluaisi niin.

Tarvitseeko hyvä bisnes asiakasta?

Tuntuuko kysymys absurdilta? Olen käynyt lukuisia keskusteluja alueen alkavien ja toimivien pk-yritysten kanssa. Useimmiten aiheena on ollut kansainvälistyminen tai tuotekehitys, ja oleellisena pohdinnan aiheena on ollut potentiaalinen asiakas. Tai olisi ainakin pitänyt olla. Aidot keksijätyypit saattavat lähestyvät aihetta arasti kysymällä vinkkiä, että kuka mahtaisi olla kiinnostunut jo rakennetusta tuotteesta. Tällöin ollaan ikävästi ja usein kalliisti vikatiellä.

18_pirjoisometsa_blogiJoskus tuotetta kehitettäessä hullaannutaan teknologiasta ja sen mahdollisuuksista tai omasta osaamisesta tietyllä alueella. Teknologia ja korkea tekninen osaaminen ovat vahvuuksiamme. Jotta osaamisesta voisi tehdä bisnestä, tulee tiukka fokus olla tulevassa asiakaskunnassa. Nykyaikaisen tuotekehitystyön tulee lähteä todellisista ja tunnistetuista käyttäjätarpeista, ei pelkästään teknologiasta. Heikkolaatuisten verkkopalveluiden aika on ohi. Nyt käyttöliittymiä aidosti suunnitellaan, tehdään käyttäjätutkimuksia ja –haastatteluja, protoillaan, konseptoidaan ja palvelun käytettävyyttä arvioidaan. Selvitetään siis kuka tuotetta käyttää, miten ostaa ja miksi ostaa? Ne ovatkin ensimmäisiksi selvitettäviä asioita.

Viime aikoina on puhuttu palvelumuotoilusta ja palvelukehityksestä. Palveluita tuottavat yksityisten lisäksi julkiset toimijat. Hyvä käyttäjäkokemus on sekä tuotteiden, että palvelujen menestykselle yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Olin omaisena ja sitä kautta asiakkaana Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa pitkiä aikoja viime vuonna todella rankkojen hoitojen osastoilla ja voin todeta, että palvelukokemus oli aina hyvä. Sekä itse potilasta kohdeltiin ja ohjattiin aina hyvin sekä kunnioittavasti. Myös omaiselle oli aikaa ja tuntui, että ”palveluketjut” oli hyvin mietitty ja motivoidun henkilöstön hyvin sisäistämiä. Aina löytyi omahoitaja ja kiireenkin keskellä ystävällistä aikaa. Näenkin, että tähän jo puhki jauhettuun kestävyysvajeeseenkin löytyy ratkaisuja, kun palveluja aidosti mietitään käyttäjäkokemuksesta lähtien.

Tampereella on osaamista. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisenä hankkeena on kehitetty yrityksille käyttäjäkokemuslähtöistä palvelusuunnittelua. Nyt keväällä päättyvään KÄPÄLÄ-hankkeeseen haettiin pirkanmaalaisia pk-yrityksiä, jotka halusivat kehittää palvelujaan lähtökohtana käyttäjien kokemukset. Ensivaiheessa mukana oli neljä yritystä. Kokemukset olivat hyviä ja minullekin silmiä avaavia. Kun loppuasiakkaita konkreettisesti havainnoitiin, saatiin uutta tietoa, joka muutti suunnitellun tuotteen sisällön ja koko tulokulman ongelman ratkaisemiseksi. Ei siis riitä, että kysytään asiakkaalta mitä hän haluaa. Sen lisäksi pitää selvittää, miten hän haluaa tuotteen tai palvelun hankkia ja miten hän sitä käyttää.

UX (User experience) on termi, joka kannattaa painaa mieleen.


18_isometsa-pirjoKirjoittaja Pirjo Isometsä toimii ELY-keskuksessa yritysasiantuntijana.

 

Mikä ihmeen liikennejärjestelmä?

Aamulla ajelin polkupyörällä vajaan 10 km työmatkani. Ihan kaikkia hiekoitushiekkoja ei ollut vielä kulkureitiltäni poistettu ja se vähän harmitti. Ykkösen bussillakin olisin päässyt notkeasti töihin. Kävellen olisikin pitänyt varata jo paljon enemmän aikaa. Auto jäi tällä kertaa talliin, vaikka kesärenkaatkin oli juuri vaihdettu. Helsingin Pasilaan kuljen kuukausittain, ja silloin juna on ehdoton valinta. Mökille täytyy mennä yleensä henkilöautolla, koska on melkein aina jotain vietävääkin mukana. Lentomatkoja teen lähinnä lomailuun liittyen ja harvakseltaan.

Ihmisten liikkumisen lisäksi liikennejärjestelmän täytyy pystyä hoitamaan myös tavaroiden kuljettaminen. Ulkomaan kuljetuksista suurin osa lähtee ja tulee laivoilla. Erikoiskuljetukset vaativat reiteillään paljon tilaa ja silloilta kantavuutta. Isoille maatiloille täytyy päästä raskaalla kalustolla joka päivä. Tärkeää liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on myös kulkuväylien kunto.

Liikennejärjestelmä koostuu laajasta verkostosta, jolla henkilöt ja tavarat kulkevat. Liikkumis- ja kuljetustarpeet ovat lähdökohdat liikennejärjestelmälle. Nämä tarpeet perustuvat paljon toimintojen (asuminen, työpaikat, teollisuus, palvelut) sijoittumiseen ja uusien toimintojen suunnitteluun eli kaavoitukseen. Kaupunkiseudulla liikennejärjestelmätyö on erityisesti kysynnän hallintaa ja maaseudulla riittävien kulkumahdollisuuksien järjestämistä. Liikennejärjestelmää kehitettäessä täytyy yrittää ennustaa pitkälle tulevaisuuteen.

17_liikennejarjestelmaMillainen on hyvä liikennejärjestelmä?

Mielestäni hyvä liikennejärjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia ja on turvallinen. Moni ajattelee, että liikennejärjestelmän pitäisi toimia myös ruuhkautumatta. Mikä sitten ruuhkia aiheuttaa? Pääsyy on kai se, että liian monta autoa yrittää edetä samaa kaistaa samaan aikaan tai liittymän välityskyky loppuu. Harvoinpa meillä Suomessa ruuhkia on muualla kuin autoliikenteessä. Suurtapahtumat toki ovat luku sinänsä, ja kyllähän keskustan kulkuväylien mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös jalankulkijoiden suuri määrä.

Autojen määrää voidaan vähentää siten, että yhdessä kulkuvälineessä kulkee useampi henkilö. Joukkoliikenne on hyvä vaihtoehto silloin kun on niitä joukkoja. Tampereen seudulla joukkoja riittää bussien lisäksi tulevaisuudessa myös raitiotie- ja lähijunaliikenteeseen. Kimppakyydit ovat yksi vaihtoehto. Erityisesti lyhyemmillä matkoilla pyöräily ja kävely ovat hyviä ja terveellisiä valintoja.

Aamu- ja iltaruuhkaa aiheuttaa osaltaan myös se, että kaikkien täytyy olla juuri samaan aikaan tien päällä. Voisiko klo 8-16 aikataulua jollakin tavalla porrastaa? Tämäkin on yksi kysymyksistä, johon liikennejärjestelmätyössä voidaan yrittää etsiä vastauksia.

Onko kapasiteetin, esim. kaistojen määrän lisääminen hyvää liikennejärjestelmätyötä? Joskus se on ainoa vaihtoehto, jotta liikennejärjestelmä kokonaisuutena toimii. Tähän ratkaisuun päädyttäessä täytyy kuitenkin ensin tarkastella edellä esitettyjen toimenpiteiden mahdollisuudet.

Meillä täällä Pirkanmaalla on melko hyvin toimiva liikennejärjestelmä ja se on tärkeä maakuntamme kasvutekijä. Lisääntyvä väestö vaatii tietysti liikennejärjestelmän kehittämistä. Leijonan osa väestökasvusta tulee sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudulle. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä pyritään edistämään liikennejärjestelmää, joka antaa valinnan mahdollisuuksia. Uskoisin, että esimerkiksi liityntäpysäköinti joukkoliikennevälineisiin tulee jatkossa lisääntymään, kun sopivia pysäköintipaikkoja saadaan toteutettua.

Me ELY-keskuksessa olemme edistämässä turvallista, toimivaa ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää kokonaisuutena yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Päävastuuna meillä on maantieverkon kunnon ylläpito ja kehittäminen Pirkanmaalla sekä joukkoliikenteen järjestäminen kaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla.


17_Vitikka-Harri

Kirjoittaja Harri Vitikka toimii Pirkanmaan ELY-keskuksessa suunnittelupäällikkönä.